Kiintopuu

Miksi CLT-rakentaminen kiinnostaa?

CLT (cross laminated timber) on Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassakin nopeasti yleistyvä puurakentamismuoto, joka on myös suomalaisittain kiinnostava uusi puurakennejärjestelmä ja rakennusmateriaali. CLT soveltuu puutalon kantavaksi rakenteeksi myös kerrostaloissa. Siksi CLT toimii rakentamisen arvoketjussa kuten betonielementti.

CLT-rakenne mielletään jämeräksi, lujaksi ja turvalliseksi. Sen ekologiset ominaisuudet, erityisesti puuraaka-aine uusiutuvana luonnontuotteena sekä sen kierrätettävyys ovat omaa luokkaansa. Lisäksi energiamääräykset ja rakentamisen teho- ja laatuvaatimukset ovat lisänneet CLT:n kilpailukykyä.

CLT antaa sijaa innovatiiviselle tuotekehitykselle, designille ja arkkitehtuurille ja sen voi yhdistää muihin puurakenteisiin. Runkoelementtien valmiusaste on korkea ja nopeuttaa rakentamista.

CLT-elementtien teollinen tuotanto on mahdollista myös pk-yritysten mittakaavassa. Suomessa ja Lapissakin vapautuu yhä enemmän metsien puuraaka-ainetta tällaiseen käyttöön.

Kehittämisen kohde

CLT-puurakentamisen menetelmä on kiinnostava myös Suomen olosuhteisiin, sillä onhan Suomi perinteisesti puurakentamisen maa.
CLT-rakentamisen yleistymisen ja Pk-yritysten CLT-tehdasinvestointien käynnistymisen tueksi on saatava kattavampaa tietoa rakenteen toimivuudesta myös Suomen olosuhteissa. Ennen kaikkea on saavutettava kuluttajien tietoisuus ja luottamus tähän puurakentamisen menetelmään.

CLT-rakenteiden oikeaoppisessa soveltamisessa tarvitaan olemassa olevan tiedon levittämistä ja myös uuden tiedon hankkimista. CLT-rakenteen luotettavien sovellutusten löytämiseksi rakennetaan koetalo, jossa saadaan esille CLT-rakentamisen hyviä käytäntöjä. Suomalaisessa rakentamisessa on tehty viime vuosikymmeninä virheitä mm. uusien materiaalien soveltamisessa.

Kehittämisen kohde on CLT-rakentamisen tietouden konkreettinen lisääminen ja esilletuominen sekä koulutuksellisten lähtökohtien vauhdittaminen. Lisäksi CLT-rakenteelle on hyvä kehittää suomalainen nimike, joka voisi olla "kiintopuu".

Miksi CLT-rakentaminen kiinnostaa?

CLT (cross laminated timber) on Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassakin nopeasti yleistyvä puurakentamismuoto, joka on myös suomalaisittain kiinnostava uusi puurakennejärjestelmä ja rakennusmateriaali. CLT soveltuu puutalon kantavaksi rakenteeksi myös kerrostaloissa. Siksi CLT toimii rakentamisen arvoketjussa kuten betonielementti.

CLT-rakenne mielletään jämeräksi, lujaksi ja turvalliseksi. Sen ekologiset ominaisuudet, erityisesti puuraaka-aine uusiutuvana luonnontuotteena sekä sen kierrätettävyys ovat omaa luokkaansa. Lisäksi energiamääräykset ja rakentamisen teho- ja laatuvaatimukset ovat lisänneet CLT:n kilpailukykyä.

CLT antaa sijaa innovatiiviselle tuotekehitykselle, designille ja arkkitehtuurille ja sen voi yhdistää muihin puurakenteisiin. Runkoelementtien valmiusaste on korkea ja nopeuttaa rakentamista.

CLT-elementtien teollinen tuotanto on mahdollista myös pk-yritysten mittakaavassa. Suomessa ja Lapissakin vapautuu yhä enemmän metsien puuraaka-ainetta tällaiseen käyttöön.

Kehittämisen kohde

CLT-puurakentamisen menetelmä on kiinnostava myös Suomen olosuhteisiin, sillä onhan Suomi perinteisesti puurakentamisen maa.
CLT-rakentamisen yleistymisen ja Pk-yritysten CLT-tehdasinvestointien käynnistymisen tueksi on saatava kattavampaa tietoa rakenteen toimivuudesta myös Suomen olosuhteissa. Ennen kaikkea on saavutettava kuluttajien tietoisuus ja luottamus tähän puurakentamisen menetelmään.

CLT-rakenteiden oikeaoppisessa soveltamisessa tarvitaan olemassa olevan tiedon levittämistä ja myös uuden tiedon hankkimista. CLT-rakenteen luotettavien sovellutusten löytämiseksi rakennetaan koetalo, jossa saadaan esille CLT-rakentamisen hyviä käytäntöjä. Suomalaisessa rakentamisessa on tehty viime vuosikymmeninä virheitä mm. uusien materiaalien soveltamisessa.

Kehittämisen kohde on CLT-rakentamisen tietouden konkreettinen lisääminen ja esilletuominen sekä koulutuksellisten lähtökohtien vauhdittaminen. Lisäksi CLT-rakenteelle on hyvä kehittää suomalainen nimike, joka voisi olla "kiintopuu".

Lapin CLT-kokeiluympäristöjen toiminta-ajatus

Lapissa on ryhdytty merkittävällä panostuksella CLT-teknologian kehittämistoimenpiteisiin ja panostuksia jatketaan. Nyt tavoitteena on yhdistää teknologia ja kaupallinen toiminta.

Ammattiopisto Lappia toteuttaa CLT-koetehdasprojektin, joka toimii CLT-elementtivalmistuksen ja -rakentamisen koulutus- ja oppimisympäristönä. Projekti sisältää seuraavat tavoitteet:

  • CLT:n valmistusprosessin haltuunotto
  • CLT-rakenteiden suunnittelujärjestelmien 3D & cad-cam-prosessi
  • CLT:n raaka-ainekysymykset
  • CLT-elementin liimauksen ja työstön teknologia
  • CLT:n valmistuksen laadunvalvonnan menettelyt & CE-Merkintä
  • CLT-prosessin ammatillinen osaaminen kokonaisuudessaan

Kustannusarvio 2,6 milj €

Lisätietoja CLT-koetehdashankkeeesta löytyy tästä linkitä

Kemin Digipolis toteuttaa CLT-koetaloprojektin, jolla tuetaan CLT-rakenteen tuotteistamista ja kaupallistamista. Projekti sisältää seuraavat tavoitteet:

  • CLT:n sovellutusten tuominen suomalaiseen rakennustapaan
  • CLT-rakentamisen tunnetuksi tekemistä rakennusalan kaikille ammatillisille toimijoille, rakennusyrityksille, puutaloteollisuudelle ja myös loppuasiakkaille
  • CLT-rakenteeseen perustuvien tuotteiden liiketoiminnallisten konseptien esilletuonti ja kehittäminen
  • CLT-rakenteen soveltuvuustutkimukset

Kustannusarvio 0,850 milj €

Lisätietoja CLT-Koetalohankkeesta löytyy tältä sivustolta tästä linkistä.

Mikä CLT ?   Perustietoa CLT:stä

CLT-puurakentaminen tulossa myös Suomeen

  • Suomalaisittain kiinnostava uusi puurakennejärjestelmä
  • Soveltuu puutalon kantavaksi rakenteeksi
  • Talon ulko- ja väliseinät sekä alapohjan, välipohjan ja yläpohjan voi toteuttaa samasta materiaalista
  • Voi yhdistää muihin Suomessa käytössä oleviin puurakenteisiin ja muihinkin rakenteisiin
  • Toimii rakentamisen arvoketjussa kuten betonielementti
  • Tuotanto on mahdollista myös pk-yritysten mittakaavassa
  • Elementtien valmiusaste on korkea ja nopeuttaa rakentamista
  • Kantavuus, ekologia, lämpö- ja kosteustekninen toimivuus on todettu hyviksi
  • CLT on Keski-Euroopassa nopeasti yleistyvä puurakentamismuoto
  • CLT on tullut myös suomalaiseen puurakentamiseen

CLT = Cross Laminated Timber    KLH = Kreuzlagenholz

  • Liimaamalla ristikkäin ladotuista kerroksista muodostuva puulevy
    • Kerroksen paksuus voi vaihdella 20 – 50 mm (jopa 70mm)
    • Kerroslamellin leveys voi vaihdella
    • Menetelmästä riippuen lamellit on myös syrjäliimattu tai lamellit on vain lapeliimattu toisiinsa
    • Koko levyn paksuus 60 - 400 mm, kantavana seinänä min n. 100 mm
    • Levyn korkeus = kerroskorkeus
    • Levyn pituus 6 – 16 m
    • Työstettynä valmiiksi runkoelementeiksi
    • Myös dekoratiivisena pintalaatuna
  • Useita valmistajia, useita tuotemerkkejä: CLT, KLH, X-LAM, Haas BSP, Leno, Binder BBS jne.

CLT-puurakenteiden ominaisuuksia

  • Jämäkkyys, lujuus, turvallisuus
  • Jäykistävä rakenne
  • Terveellisyys
  • Paloturvallisuus
  • Kosteustekninen toimivuus”kosteuspatteri”
  • Lämpöenergiset ominaisuudet”lämpöpatteri”
  • Äänieristysominaisuudet
  • Ympäristöystävällisyys, hiilijalanjälki
  • Suunnittelun joustavuus ja helppous
  • Korkea laatu, mittatarkkuus
  • Runkoelementin korkea valmiusaste
  • Rakennusprosessin nopeus

CLT-puurakenteiden sovellutuksia / käyttötapoja

  • Soveltuu kantavaksi, lämpöeristäväksi seinärakenteeksi
    • Pientaloihin, rivitaloihin, loma-asuntoihin
    • Liiketilarakentamiseen, teollisuushalleihin
    • Julkiseen rakentamiseen; koulut, päiväkodit, urheiluhallit
    • Maisemarakentamiseen; meluaidat ym.
    • Soveltuu erittäin hyvin kerrostalorakentamiseen
  • Ei useinkaan ole näkyvä rakenne, joskin dekoratiivinen laatukin on saatavissa
  • Talon teollinen valmiusaste on yleensä asennusvalmis CLT-elementti , jossa valmiina kaikki aukotukset, liitoslovet, rei’itykset, työstötarkkuus +- 1 mm
  • Lisäeristeet ja ulkoverhous vapaavalintaisia, asennus aina ulkopuolelle
  • Lisäeristeet ja pintamateriaalit voidaan asentaa rakennuspaikalla..
  • CLT-rakenteiden elementointi valmiiksi suurelementeiksi tai tilaelementeiksi kehittyy hyvää vauhtia
  • Kattorakenteet vapaasti valittavissa: mm. palkkikatto tai kattoristikot
  • CLT-puurakenteille on normitetut suunnittelun lähtötiedot. Suomalaisen Runko-Pes:in soveltaminen on helppoa.
  • Tiukentuneet energiamääräykset ja rakennusprosessien tehokkuus-vaatimukset ovat lisänneet CLT-puutalon kilpailukykyä, jossa myös tuotteen valmistuksen energiankulutus ja ympäristövaikutukset rakennuksen koko elinkaaren ajalle tulevat esille.

Suomalainen nimi CLT:lle?

CLT-rakenteilla ei vielä ole vakiintunutta suomalaista nimikettä. Se voisi olla Kiintopuu,
joka tarkoittaa sekä naulaukseen (MHM), että liimaukseen (CLT) perustuvaa rakennetta.

.............

Viimeiset päivitykset on tehty 31.03.2015

Ajankohtaista

CLT-seminaarin 26.3.2015 luentomateriaalit:

Massiivipuun mahdollisuudet vähähiilisessä rakentamisessa
Tutkimuspäällikkö, arkkitehti Matti Kuittinen, Aalto-yliopisto
Puurakentaminen nousussa
Kehittämispäällikkö Markku Karjalainen, TEM, Puurakentamisohjelma
Restoratiivinen ympäristö
Sisustusarkkitehti SIO ja kalustemuotoilija Marjut Nousiainen, Design Studio Marjut Nousiainen
CLT Suomessa
Projektipäällikkö Toni Kekki, Woodpolis
CLT-Koetalon rakennusfysikaalinen seurantatutkimus
Tutkimusasiantuntija Mikko Vatanen, Lapin AMK
Tietomallinnuksen merkitys rakennusten suunnittelussa ja CLT-tuotannossa
Projektipäällikkö Matti Yliniemi, Ammattiopisto Lappia
CLT-rakenteiset suur- ja tilaelementtitoimitukset Suomessa
Liiketoimintajohtaja Timo Isotalus, Olament Oy
CLT:n potentiaali PRT Oy:n näkökulmasta
Toimitusjohtaja Markku Koivuniemi, PRT-Pro
Kuhmo CrossLam Oy:n esittely. Tuotantokuvat
Operatiivinen johtaja Jyrki Moilanen, Kuhmo CrossLam Oy

 

Lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan analysointiraportti Q2/2014
Lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan analysointiraportti Q1/2014

CLT-runkoisen ja Ranka-runkoisen pientalon
kustannusvertailun yhteenveto
kustannusvertailun raportti

StoraEnson Veitsiluodon kuorimolle pystytettiin CLT-rakenteinen meluseinä, joka valmistettiin Ammattiopisto Lappian CLT-Koetehtaalla

Avaa tästä CLT-koetalon reaaliaikainen mittausportaali
Avaa tästä lyhyt infosarja CLT-aiheista:
CLT on tulevaisuuden puurakentamista
CLT:n liiketoiminnalliset lähtökohdat
CLT:n ominaisuudet
CLT:n teolliset prosessit
Katso tästä aikaisemmin maailmalta kerättyjä CLT-kuvaotoksia
Katso tästä CTL-Koetalon kuvasarjat
Hankkeessa mukana olevat yritykset ja yhteisöt

StoraEnso
Vivola
CLT Crosslam Kuhmo
Profin
Veljekset Vaara
Mariocon
Ledinek
Vertex
Paroc
S-Raura
RP Karmi
Talonrakennus JP Mikkola
Meri Lapin LVI-Palvelu
Sähköpalvelu J. Yrjänheikki
Sodankylän kunta


Digipolis Lapin ammattikorkeakoulu Ammattiopisto Lappia Puu-Rake Vipuvoimaa EU:lta Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahasto Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus
Kiintopuu
Projektiasiantuntija
Markku Helamo
Tel. +358 40 5468 652
markku.helamo@digipolis.fi
Projektipäällikkö
Tytti Ahoranta
Tel. +358 40 5042 257
tytti.ahoranta@digipolis.fi